Heipat täältä Luganvillesta!
Lento oli aika turbulenssinen mutta hyvin se meni :) Rajamuodollisuudet hoidettiin lentokonehallissa ja tullimiehellä oli päällään kukkapaita. Perillä oli vastassa kuski ja samalla kyydillä tuli espanjalainen Elena, jonka kanssa olenkin nyt viettänyt aikaa.
Elenan lisäksi täällä motellissa tyypit Sveitsistä ja Espanjasta. Porukalla olemme jo käyneet juomassa perinteistä kava-juomaa ja syömässä katuravintolassa.
Kava-baari sijaitsi ulkoilmassa pääkadun varrella mutta siellä ei ollut valoja. Kaikki paikallaolijat olivat vain tummia hahmoja, eteenkin kun paikassa oli vain tummaihoisia ihmisiä.
Kava valmistetaan kava-kasvin juuresta ja se rentouttaa, tai siis suusta katoaa tunto.
Nautimme yhdet pienet kavat ja juoma ei ollut ihan niin pahaa kuin olin odottanut. Alkumaku on kuin kuravettä ja loppumaku muistuttaa inkivääriä ja pippurisekoitusta.
Yksin en olisi lähtenyt seikkailemaan pimeille kaduille, joten kiva kun täällä on seuraa.
Vanuatulaiset ovat jänniä, ensin he näyttävät aika rujoilta mutta kuitenkin hymyilevät aika herkästi. Ulkonäoltään he ovat varsin tummia ja eteenkin naiset ovat aika lyhyitä ja paksuja. Lapset ovat supersuloisia pikkuapinoita, ja tämän sanon vain hyvällä :)
Tiedoksi kaikille, puhelimessani ei ole kenttää mutta majapaikoissa näyttäisi olevan wifi. Facebook pelastaa :)
Ja kuvia tulee myöhemmin..