Yöllä tuli reippasti vettä ja ajoittain tuli heräiltyä myös kovaan tuuleen. Sunnuntai alkoi sään puolesta hieman synkissä merkeissä vaikka muuten asiat olivat ihan hyvin.
Aamupalan jälkeen suuntasimme kirkkoon - tietenkin! Kunniallisena tyttönä käyn kirkossa joka sunnuntai ja täälläkin oli pakko päästä kuulemaan Herran sanaa. Aamen!
Eiku häh, kenen elämästä nyt kirjoitan!?! ;)
No kuitenkin, menimme porukalla kirkkoon joka sijaitsee ihan tässä resortin vieressä. Tunnelma täkäläisessä kirkossa on paljon iloisempi kuin suomalaisissa surukirkoissa. Tällä soi sähköurut (organ) ja sävelmät voi kuvitella risteilyaluksen tai tv-visailutunnareiksi. Pastori saarnasi englanniksi ja suurin osa messusta oli laulelemista. Jätin kolehtia kirkolle ruhtinaalliset 2,10FJD eli 0,80€. En tullut uskoon - tälläkään kertaa.
Sunnuntaisin täällä ei tehdä yhtään mitään eli emme päässeet snorklausretkille tms. Voi tylsyys tällaisia sunnuntaipäiviä!
Iltapäivällä kävelin pitkin hiekkarantaa keräillen simpukankuoria joista ajattelin tehdä rannekorun sitten myöhemmin kun tyttöjen askartelukerho kokoontuu. Erään palmun alla oli paikallinen mies nimeltään Kems, jonka kanssa jäin juttelemaan ja hän tarjosi minulle kookosdrinkin. Vihreiden kookospähkinöiden mehu on helmeilevän raikasta ja oikein virkistävää, eteenkin biitsillä nautittuna. Kems esitteli minulle kotitalonsa ja tapasin myös hänen vammaisen isoveljensä Novon. Sitä ei voi edes kuvitella, miten yksinkertaista elämä täällä on.
Suuntasin takaisin resorttiin kookokset kummassakin käsissäni ja taskut täynnä simpukan kuoria. Hyvä reissu!
Vielä askartelin yhden sormuksen kookospähkinän kuorestasekä rannekorun ja kaulakorun simpukan kuorista.
Illalla yritin pakkailla mutta en saanut hetken rauhaa kun vilkas apuri pyöri jaloissani :)